Agikisat Tampereella!

Nyt on sitten tämän vuoden tavoitteet saavutettu agilityn suhteen. Saimme Takun kanssa nollaradan Tampereella Eija Berglundin radalla. Tunnelmat ovat tietenkin korkealla, koska vielä keväällä en olisi voinut ajatellakaan minun uskaltautuvan kisaamaan. On tuo koira vaan mahtipakkaus.
Kisat olivat ratsastusmaneesissa, jonka kuvittelin olevan haasteellinen paikka Takulle, joka rakastaa hevosen lannan tuoksua. Mutta kuinka ollakaan, koira syttyi upeaan vireeseen, eikä nenä vienyt sitä lainkaan radalla. Menimme toisenkin radan, josta saimme hylyn. Toisella radalla sorruin taas siihen virheeseen, mihin suorien vauhtiratojen osalta yleensä sorrun eli en ottanut Takkua haltuun tarpeeksi ajoissa, vaan yritin rämpiä joka esteelle aavistuksen jäljessä ja se kostautuu sitten loppua kohden kun en enää ehdi lopuille esteille ohjaamaan ajoissa. Kieputusradoilla Takun vauhti pysyy rauhallisempana ja minäkin yleensä ehdin paremmin mukaan. Onneksemme ekalla radalla oli pari meille vaikeaa kohtaa, jossa jouduimme ottamaan rauhallisemmin, myös pussi hidasti Takun menoa. Koira jäi jotenkin uppeluksiin pussiin ja sieltä pois tulo kesti yllättävän kauan. Onneksi kuitenkin aika riitti hyvin ja saimme sen kaivatun nolla-tuloksen.